mustavalkoinen maailma, surutta loistaa
pieni valo iloinen, värittömyyden poistaa
suojaansa alle suurten siipein,
tekee matkaa pieni jokin
tuijottaa kirkkain silmien kiltein,
silmään pedon pahuuden kokin
peto kovasti valmistaa tahtoo,
liemen maukkaan joka mielen ratkoo
mutta mitä käykään kun autuas tuo,
järki joka ilmestyy petonsa luo
viaton sielu koskematon lie,
ei siis sinne johda sinunkaan tie
siipensä tavoittaa tuo jokin pieni,
saa rauhassa olla levoton mieli
vaikea houkutus ei voittoaan saa,
vaan rakkaus vahvempi järkeä jakaa
onnelliseksi läheisyys tekee,
älä siis anna pedolle toivoa,
vain sitä se hakee
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
pidin paljon
Pidin kovasti.
Jotain lastensadun satumaista, leikittelevää, ehkäpä loppuriimit.
Jätät kivasti tilaa mielikuvitukselle jättäen määrittelemättä sen "pienen jonkin".
Suosikkeihin.