Ajanpuutteen vangiksi
on jäänyt mun
todellinen luonteeni;
paljain jaloin
en pääse juoksemaan
pitkin keskustan katuja;
humalassa,
viinipullo kourassa,
huutamalla todistelemaan
mun ikuista rakkautta;
nuoruutta kohtaan,
jota väkisin
multa yritetään
anastaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
voi että tykkäsin! Tuli samaan aikaan villi, tukahdutettu ja uhmakas olo. Mun todellisella luonteella tuntuu olevan sama kohtalo:)