Lapsuuteni viimeisenä päivänä,
jotain odottamatonta..
Istuimme traumojeni raunioilla
vaimeasti hymyillen
Kalmanperhonen kävelee sinun oikealla olkapäälläsi
Minä hengitän
halua
muuttua
melodiaksi
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
aikalailla mielenkiintoinen on ajatuksesi juoksu
tyylikästä kerrontaa pidin paljon
Traumojen raunioilta kohoaa hyvin kaunis koskettava runo,pidän.
Onpa hieno runo.
Olen ihan sanaton...
mystinen..pidin
aikalailla erikoinen ja mielenkiintoinen, persoonallisesti mielikuvituksesi liikkuu
Lapsuuden "raunioilla" tuoksuva kukkasten meri.
Mystisiä metaforia...