En mä luullutkaan,
että sinuun luottaa voin.
Siksi nyt naurankin
edellä askeleen.
Näytän valoa pimeään,
pimeään, joka pelkää itseään.
Luulit kai hukanneeni
avaimen kassaholviini, kätkin sen
Aristoteleen taakse, lasivitriiniin.
Maksoin oppirahani.
Näytän valoa pimeään,
pimeään, joka pelkää itseään.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit