Aamulla valkea huopa peitteli maan.
Nyt astelen läpi harson tummuvan,
tulitikkurasiaa taskussa tiukasti puristaen.
Katson tekstiä kiven huurtuneen
ja lumienkelin haudalle teen.
Kynttilät siipieni alle sijoitan
ja nielen palan kurkusta ahdistavan.
Liekkimeri leikkii vainajien muistolla.
Poskille sulavat hattarat,
jäävät nuolemaan kasvojani.
Kai kylmiä kyyneleitä omaisten,
ne on.
Tänne tekin
joskus tulette
rakkaitanne tapaamaan.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| socrates | Hävisit | 22.5.2009 | 0 | Runo |
| socrates | Kylmä | 2.3.2009 | 1 | Runo |
| socrates | Yö | 2.3.2009 | 2 | Runo |
| socrates | Päätös | 5.10.2006 | 1 | Runo |
| socrates | vanheneminen | 5.10.2006 | 0 | Runo |
| socrates | Kuplivat rakkauden sirpaleet | 15.10.2005 | 0 | Runo |
| socrates | TURHA TAPPELU | 22.1.2005 | 1 | Runo |
| socrates | Tyhjä huokaus | 22.1.2005 | 1 | Runo |
| socrates | KAUNIS SURU | 31.12.2004 | 1 | Runo |
| socrates | HAUTAUSMAA | 18.12.2004 | 1 | Runo |
Käytämme evästeitä varmistaaksemme mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön.
Kommentit
Hautausmaat ovat täynnä elämää.
Hienoa ajatusta, pidin erityisesti kahdesta ensimmäisestä kappaleesta. Niissä on mielenkiintoista kerrontaa. :o)