ensiosan majesteetillisen koodan jälkeen
odotan toisen osan alkua:
Lento dolcissimo;
lämmintä tuulenvirettä jousien hiljaista tremoloa
hyönteisten unettavaa surinaa
siihen yhtyvää huiluparia
lentoon nousevaa, livertäjät...
vaan helvetin kolussa rämähtää
ensin piccolo,
sitten trumpetit ja pasuunat
siirtolohkare vierii
äänten metallit raivoavat kuilussa
hurjistuneet kallioon kahlehditut
riuhtovat itseään irti
ja hetki sitten niin tyynen järven pintaa
juoksuttavat vaahtopäinä
nyt vihurin puuskat
aavan selän keskellä
pienellä kallioluodolla
myrskyjen riepottelema vaivaismänty yksin
pelotta odottaa
milloin patarummun jyminä halkaisee
sen vahvan sydämen...
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut