ja vaunujono nytkähtää liikkeelle.
Pyörät kolkkaavat tasaisessa rytmissä.
Matkamusiikkia se on.
Junan mentyä
painan korvani kiskon kylmään rautaan.
Vaineneva, etääntyvä humina.
Menneitten vuosikymmenten hiljaisuus.
Veturi, ruostuva muistomerkki
vanhan, punatiilisen veturitallin vierustalla.
Kuulen yhä kiskojen kolkkeen korvissani.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut