Tehdäänkö rakas totit

Runoilija Aavistus

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Aavistus kuva
mies
Julkaistu:
372
Liittynyt: 21.9.2003
Viimeksi paikalla: 2.5.2024 6:57

Asuinpaikka: Ähtäri
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
-

Hei. Aloitin runoilun yli kolmekymmentä vuotta sitten ja yhä 
runoilu jatkuu, välillä vähän verkkaisemmin mutta kuitenkin
jatkuu ja sehän on pääasia. 


Runokirjani 'Tehdäänkö rakas totit' löytyy 
viereisestä TARINAT-osiosta.
 


Tehdäänkö rakas totit

Sinä siellä - minä täällä


120 runoa eron kynnyksellä olosta, erosta ja eron jälkeisestä ajasta.



1

Tehdäänkö rakas totit

Sinä siellä

minä täällä

Tehdään totit
ja nostetaan malja

tälle ihanalle erolle

Minä ainakin nostan

enkä saamari vie

enää itke




2

Alussa olimme

vain sinä

minä

ja köyhyys


Se oli rikasta aikaa




3

Kun näimme ensi kerran
oli helmikuu
ja siitä on kauan

vuosikymmeniä

Tuskin muistan enää
niitä silmiä
kaunista hymyä

kun tanssimme
ensimmäisen tangon
sitten toisen
Koko illan tanssimme
sitten
vein sinut kotiin

ja mitä silloin yöllä
autossa tapahtui
jääköön kertomatta

Pidetään se
salaisuutenamme




4

Niin olimme estottomia
luonnonlapsia
luonnollisesti

Ei siihen tarvittu
mitään luksusta
ei kalliita
moottorisänkyjä

Vanha Datsun
oli meidän luksuksemme

ja hyvä sellainen

Se oli sitä aikaa
kun estottomia olimme

Luonnossa 
luonnollisesti




5

Nuorina
olimme köyhiä

niin pirun köyhiä

että nälissämme
söimme toisiamme

Söimme
niin ahnaasti
ettemme huomanneet

ajan kulua
vuosien vierimistä

emmekä sitä
milloin toisistamme

paistoi paljaina luut




6

Me olimme ihan hyvä pari
ainakin aluksi

riitelimmekin joskus

niinhän kaikki

Kerran suutuit jostain niin paljon
että uhkasit juosta järveen

ja juoksit

kunnes sain sinut kiinni
ja senkin riidan sovimme

Tiedätkö

olen aprikoinut jälkeenpäin
olisitko sittenkään
toteuttanut uhkaustasi

loppuun asti

tuskinpa vain

Ei minun takiani järveen juosta




7

Asuimme isossa
vanhassa talossa

yhdessä
pienessä huoneessa

Ei ollut sähköä
eikä muutakaan
ylellisyyttä

Emme me niitä kaivanneet
en ainakaan minä

meidän suhteessamme
oli sähköä

vaikka koko kylälle




8

Veistin sinulle lahjan puusta
kun täytit seitsemäntoista

Puoli vuotta 
olimme jo tunteneet

Siihen lahjaan kirjoitin
lupauksen

'minä rakastan sinua aina'

Siitä on jo yli
kolmekymmentä vuotta

Kai se on 
tarpeeksi pitkä aika

että voi rikkoa lupauksensa

ilman tunnontuskia




9

Menimme naimisiin
syntymäpäivänäsi

En muista onnittelinko
joten onnea nyt paljon
vähän myöhässä

Eihän siitä ole kuin vähän yli
kolmekymmentä vuotta

eikä siitäkään

kun soitin kasettisoittimella
ennen kirkkoon lähtöämme
kappaleen

'ei koskaan naimisiin'

ja sitten lähdimme kirkkoon




10

Siitä on niin vähän aikaa

vasta vähän yli
kolmekymmentä vuotta

kun menimme naimisiin

Niin vähän on aikaa
siitä kun sanoit

tahdon

ja kuin yksi kerta ei
olisi riittänyt

sanoit vielä toisenkin kerran

tahdon


mutta ei


sekään ei vielä ihan

riittänyt




11

Kyllä

me rakastimme toisiamme

koko sielullamme - ruumiillamme

Olimme aina yhdessä
ja se kai meidät lopulta erottikin

Olimme liian paljon yhdessä
ja
liian vähän yhdessä

Tunsimme toisemme tavat
ulkoiset

sisintä emme

Me pääsimme vasta
ekaluokalle

ja senkin reputimme




12

Me olimme villejä

aina välillä

mutta ei
muistella niitä
koska
muistelut

palauttaa suloisia
muistoja

ja se ei ole hyvä

nykyiselle
suhteellemme

jossa

molemmat katsovat
tulevaisuuteen

tahoillaan




13

Turha sitä on kieltää
hyvinhän meillä meni

makuuasennossa varsinkin
ja eritoten siinä

Siihen emme kyllästyneet
koko aikana

Siitä

emme tarpeeksemme saaneet

ja täytyy myöntää

se oli tämän avioliiton
kasassa pitävä voima

jos ei kokonaan
niin ainakin se oli

suuren suuri kivijalka




14

Olinhan minä sinulle kamala
myönnän

Laiminlöin joka suhteessa
en arvostanut
en kuunnellut

En pitänyt hyvänä
silloin kun olisi pitänyt

Annoin päivien lipua
ulottumattomiin

Olin kai niin täynnä itseäni
etten huomannut
tyhjyyttä välillämme

ja nyt
olen saanut
itseni
kokonaan

omakseni




15

Olen aina ollut
hieman yllytyshullu

Kerrankin
sanoin pystyväni kiipeämään
siihen suureen mäntyyn

joka oli mökkimme pihassa

Sinä nauroit ja sanoit
et varmaan pysty
ja menit sisälle

Minä, vanha mies
kiipesin siihen mäntyyn

ja odotin koko illan
siellä ylhäällä
että tulisit sisältä
ja näkisit urotekoni

Tulitkin viimein
ja tokaisit
kyllä oot hullu

Niinhän minä olin




16

Snä olit kaunis
minä olin komea

ja me tanssimme niin

olimme kuin yhtä
keinuimme hiljaa

ja luotimme tuleviin

nyt tanssimme hiljaa
niin hiljaa
elämän valssia

ja katsomme silmiin
uusiin
vieraisiin




17

Suljin sinulta mieleni aarteet
koska en tiennyt
niitä olemassa olevankaan

Olin vain työntekijä
parhaasta päästä
ainainen raataja

Siinä minun aarteeni sinulle

Annoin kaiken minkä osasin
kaiken annoin
ja nyt ei soi edes

tuulikellokaan
koivun oksalla

Aarteeni on haihtunut
ei niistä vuosien jälkeen
ole jäljellä mitään

mielessäni on
vain tyhjyyttä

Ei siitä aarteeksi ole




18

Vieläkin ihmettelen
miten kaikki meni
niin kuin meni


niin vääjäämättömästi
kuin ennalta suunnitellusti


siihen pisteeseen
josta ei paluuta ole


Olinko minä se tahdoton nukke
kuin luotu riepoteltavaksi

vai olitko se sinä

vai kenties molemmat

En tiedä mutta
joka tapauksessa


me veimme näytöksemme
loppuun asti




19

Et voi olla tosissasi
rakas

minäkö alistan sinua


Näiltä kaikilta töiltänikö
vielä
ehtisin alistamaan


Olkoon sitten niin

enhän voi kuin
alistua

 tahtoosi

koska sinä

niin sanot




20

Sinun sitkeyttäsi ihailin
se vain jäi sanomatta
niin kuin moni muukin
mielestäni
epåolennainen

Eihän sellaista sanota
mikä on itsestään selvää
ajattelin

En sanonut paljon muutakaan
ja nyt enää en mitään

Mutta et sinäkään
minua palvonut suullisesti

Kun ero häämötti 
niin kyllä molemmilla
laatusanoja riitti

niitä vähemmän
mairittelevia

niitä oli helppo lausua
oikein sydämen pohjasta




21

Ehkä olen tuhonnut
sinun parhaat vuotesi
niin olet antanut
ymmärtää

mutta oletko nyt ihan
kokonaan rehellinen
joka hetkestä

vai olivatko lauseesi
kauan sitten lausutut

rakkauden tunnustukset
ihanan olotilan ylistykset
eroamattomuuden 
vannomiset

vain lauseita
lauseiden joukossa
vai unohtuivatko
ne hetket jo

Totuuden nimessä
onhan meillä joskus
paremminkin ollut




22

Suurin virheeni on
juuri tämä kirjoittaminen
ymmärtämättä että
kaikki aika mitä kirjoitin
oli poissa meiltä
meidän yhteisistä hetkistä

Minä kirjoitin
ymmärtämättä sitä
että juuri sen takia
vieraannuimme toisistamme

Yhäkin kirjoitan
ja nyt vain sinusta
sinusta vain
kun toivo on mennyt

Olkoon nämä runot
tunnustus sinulle rakkain
kun en muuten osaa
sinun merkitystäsi
elämääni selittää

ja tokko sinä näistäkään
selvää otat




23

Tanssit tangoa kanssani
ja kevyt olit kuin keiju

oli pääsi vasten rintaani
enkä tulevaa tietää voinut


Nyt päättyneet on askeleet
ei yhteistä enää mikään

jo lupaukset on hiipuneet
eikä jäljellä ole mitään


Niin tanssit tangoa kanssani
meni vuosi vuoden perään

nyt tyhjää puolta hapuilen
yksin aamuin aina herään




24

Ei pitäisi uskoa korviaan

eikä silmiään

jotka kuulevat

näkevät paljon

Liikaako

ei kai, mutta kuitenkaan

en nähdä kaikkea

kuulla kaikkea

tahdo




25

Kun kohdattiin
näin vain silmäsi

Näin jälkeenpäin
aina ensin

muistan silmäsi

Niissä oli sitä jotain

mikä sai sydämeni
sykkimään

ja ehkä niissä
ei vielä silloin ollut

petollisuutta




26

Sinä inhosit tietokoneita
yli kaiken

Ne olivat joutavanpäiväisiä
vehkeitä ja
lupasit tulla toimeen
ilman niitä

Inhosit myös kännyköitä

siihen saakka kun ostit
sellaisen

ja silloin ymmärsin
ettei se mies ollutkaan
kuka tahansa

Hänen vuokseen
sinä joustit joustavasti

periaatteistasi




27

En ollut uskoa korviani

Olin muka loukannut sinua
ainakin miljoona kertaa

Eihän se voinut olla
mahdollista
vai oliko sittenkin

Eihän se ole kuin
sata loukkausta päivässä
eli
kyllä se on mahdollista

Minun anteeksipyyntöni
eivät ehkä kata

yhdenkään päivän
loukkauksia

Siinä olen niin hidas




28

Ei meillä

helppoa koskaan ollut

mutta sisulla selvisimme

Niin selvisimme

hienosti

vaikeista ajoista

parempiin aikoihin

erotaksemme




29

Olisipa minussa ollut
miestä

Olisipa ollut
niinsanotusti munaa
edes yrittää jotain
hänen kanssaan

johon olin ihastunut

mutta kun ei ollut
ja sitä nyt kadun

koska en voi
hyvällä omallatunnolla
ottaa syytöksiäsi
vastaan

Koska en voi
hyvällä omallatunnolla
pyytää sinulta
anteeksi

tekemättömiä 
syntejäni




30

Muistan kun suutuit
kun kerroin ihastuksestani
toiseen naiseen

Kerroin sen rehellisyyden
puuskassani
siksi etten ollut tehnyt
mitään fyysistä

Vain ihastunut

Olisi pitänyt jättää kertomatta

Niitä raivokohtauksia
alkoi sittemmin tulla
yhtenään

Niin yhtenään
että toivoin todella
tehneenikin jotain
kärsimysteni
vainoharhaisten

syyttelyjesi
eteen




31

Muistatko
pyöräretkemme

Sinä menit edellä
minä perässä
ihan lähellä

ja sitten kolaroimme

Minä kaaduin
sinä et
mutta huusit kyllä
kuin loukkaantunut
nähdessäsi
verisen kyynärpääni

Silloin tiesin
että rakastat minua

muiden muassa




32

Katsoimme
 taivaan valoja

Sinä sylissäni
kuiskasit korvaani
onko tuo otava

On
se on otava
ja tuo tuolla on pohjantähti

Niin istuimme
ja katsoimme taivaan valoja
sinä sylissäni

viimeisen kerran

Tiesinhän
tunsinhan sinut
En voinut olla tuntematta
näiden vuosien jälkeen
sitä jännitystä
joka sinusta paistoi
kun katsoimme taivaan valoja

viimeisen kerran

Seuraavana päivänä
sait mitä halusit
ja sen kyllä huomasi
olemuksestasi

Sait kaiken korkojen kanssa

ja minä

pääsin maksumieheksi




34

Harmistuitko
soitostani

Oliko paha paikka vastata
vai liian hyvä
kun et vastannut

Niin tai näin
sain illalla senkin tietää
mitä olit mieltä

soitostani
uteluistani

Kun kysyin
missä olit ollut rakas
tokaisit

mitä se sinulle kuuluu

Niin
mitäpä se minulle
kaiken lystin maksajalle

On se niin lystillistä
päästä maksumieheksi




35

Kyllä meidän välillä
viestit kulki

Yksisuuntaisesti tosin

Ehkä et ehtinyt vastaamaan
tai ehkä et saanutkaan niitä

rakkauden tunnustuksiani
runojani

tai

ehkä aina juuri silloin
lähetyshetkellä

linjoihin tuli vika

Tekniikka petti
joka kerta




36

Lapsellisuuteni ottaa päähän
näin jälkeenpäin
kuultuani sinulta
siitä toisesta

joka oli ehdottoman
mukava, osaava
ja nuorempi

niin kuitenkin yritin
saada sinua
luopumaan hänestä

Yritin niin että järkeni oli mennä
ja ehkä menikin
Onneksi palautit minut
maan pinnalle
mahdottomia haaveilemasta

Kutsuit hänet kotiimme
ja hänhän tuli

Tuli juuri sinä iltana
kun minä sattumoisin
en ollut paikalla




37

Vieläkö sinä sitä
vanhaa asiaa muistelet

tokaisit kysyessäsi
syytä puhumattomuuteeni

Sitäpä sitä
tässä nyt muistellaan
vaikka ei mieli tekisi

Ei piru vie tekisi

Jos pahasti sanon
ja sanonhan minä

Ehkä se oli sinulle vain
pano panojen joukossa
kylläkin hyvä sellainen
niin kuin itse sanoit

mutta kun minä en ollut
toisena osapuolena
niin se hieman järkytti

Sen takia tässä nyt
vanhoja muistellaan




38

Et ehkä koskaan ymmärrä
eikä tarvitsekaan
niitä tunteitani
joita lauseesi synnytti:

Kaikki taitaa olla jo 
liian myöhäistä

Rintani tuntui pakahtuvan
luulin kuolevani
Tuntui kuin voimani
loppuisivat

Olit löytänyt uuden

Minusta oli tullut
kertaheitolla este
jonka anteeksipyynnöillä
tunteilla, kyyneleillä
ei ollut enää vaikutusta

Minusta oli tullut
sivuosan esittäjä

kolmen hengen
näytelmään




39

Ne kaikki tuhannet ajatukset
ei alkua, ei loppua

Kaikki vain sekavaa
päättymätöntä janaa

Ne olivat seuranani
vaikka en niitä tahtonut

Tahdoin vain tietää
joko.. tai

ja sitä en tietää saanut

vain epämääräistä
ehkä.. ehkä ei

Päivästä päivään
kuukaudesta toiseen

kunnes tuli varmuus

Tuskani loppui
tuskani alkoi




40

Kauan

niin tavattoman kauan
me olimme yhdessä

Jo oli aikakin erota

kun vielä jollain lailla
pysyy tolpillaan

Kun vielä ymmärtää

ja kyllähän minä 
ymmärrän

kun tosiasiat kerran
silmilleni heitetään

höyhenenkevyesti

räjäyttämällä




41

Hyvää minusta ei saa
tekemälläkään

Tiedän vikani ja puutteeni
ainakin osapuilleen
eikä se tieto lämmitä

Ehkä juuri sen vuoksi
ja ehkä juuri siksi
niin raivokkaasti
yritin puolustautua

koska syytöksesi olivat
aiheettomia

Juuri ne syytökset
juuri ne kulta pieni
olivat aiheettomia

Kernaasti niistä syyn ottaisin
harteilleni

mutta kun en voi
tuntematta syyllisyyttä




42

Viimeiset kuukaudet
olivat hieman vaikeita

Sitä tunteiden myllerrystä

epätoivoa
pettymystä

kyyneleitä

Eniten satutti sinun
kaiken kattava
ylimielisyytesi

Se oli selittämättömän
tietoista
ja julmaa

toisen ihmisen loukkaamista

Se oli kuin
kuin ennalta suunniteltu

murha




43

Me teimme mahdottoman
mahdolliseksi

Tarkoitan
elämäntyötämme

Voimia säästämättä 
uurastimme
elimme nurkumatta

lamasta lamaan

vekselistä 
seuraavaan vekseliin

Niin uurastimme
ja lopulta voitimme

mutta hinta oli kallis




44

Joskus
vaikkakin harvemmin
muistelen mitä kaikkea
meidän elämämme
piti sisällään

Työn teko oli suurin asia
mutta oli toki muutakin

Lasten kanssa olemista
yhteisiä lomamatkoja
joskus harvoin

Ihan tavallista arkea
jossa joskus myös riideltiin
kun rahat ei riittäneet

Niin ne päivät
ja vuodet kuluivat
kerran vain äkkiä
loppuakseen




45

Vaikka omasta mielestäsi
et ollut mitään
olit kuitenkin kaikki

Olit elämäni pyhä ja arki
kaiken alkuun paneva voima

ja kaiken myös lopettava

Mitä auttaa jos sanon
että rakastan sua

Mitä auttavat 
runon pätkät

Mitä auttaa vaikka en saa
tunteita kahlittua

Mitä auttavat sanani
lämpimätkään




46

Niin ehjiä
kauniita

olimme

kun tapasimme
ensikerran

Niin rikkonaisia

ajan patinoimia
olemme

kun askeleemme
eri suuntiin

hiljaa loittonee




47

Nyt on kysymys rahasta
siitähän juttua riittää


Joskus nuorinakin
puhuimme rahasta


tai oikeammin
sen puuttumisesta


Nyt rahasta riittää juttua
ja ihan hyvähän se

että edes siitä


Muuten olisimmekin

aika tuppisuita




48

Tunnen itseni niin likaiseksi

Aivan kuin kaikki mitä teen
olisi tavattoman väärin

Ei pitäisi rimpuilla
kun köysi on jo kaulassa

Siitä tulee vain
ilkeän näköisiä hiertymiä

Minun on vain pakko

kiduttaa itseäni
vielä kerran ja vielä

saadakseni tämän
jonninjoutavan kaipuuni

tapetuksi

Saadakseni itselleni rauhan




49

Olisinhan heti voinut
päästää sinusta irti

ja olisin päästänytkin

jos tämän lopputuloksen
tiennyt olisin

Olen toki oppinutkin

Nyt ei niin pientä lausetta
etten epäilisi
siihen valheen kätkeytyvän

Ei niin viatonta katsetta
etten siinäkin petosta
pelkäisi

Niin on mieleni
varovaiseksi muuttunut

sinun ansiotasi sekin




50

Ihmisillä on päähän pinttymiä
kaikenlaisia tavoitteita

Minulla on
nämä runot sinulle

En tee näitä sen vuoksi
että kapsahtaisit kaulaani
nämä luettuasi

En tee näitä sen vuoksi
että itkisit
tai minua vihaisit
vieläkin enemmän

En tee näitä rahasta

Teen nämä itseni tähden

Näin, niin uskon
saan rauhan ja mahdollisuuden
aloittaa alusta

itseni kanssa




51

Sitä en kiellä

Ahkera olit
niin tavattoman ahkera
työssäsi
ja myös vapaa-ajallasi

Lopussa varsinkin

Ei ollut paikkaa
mitä et olisi tutkinut

Ei yhtään tilaisuutta
mitä et olisi käyttänyt

vahingokseni

Ahkera olit
ja niin tunnollinen

Oli vahinko
kun et löytänyt mitään




52

Olen usein aprikoinut miksi
niin fanaattisen innokkaasti
yritin sinua pysymään luonani

kun vain muutamaa
hetkeä aikaisemmin
olin valmis eroamaan

koska kaikki tuntui niin turhalta

Olen sitä aprikoinut
ja pikkuhiljaa

tajunnut tajunneeni

 mahdottomista 
mahdottomimman

tapahtuneen

Rakastin sittenkin
omalla tavallani

sinua




53

Muistatko rakas
kun olimme lomailemassa

ja kun meille tarjottiin arpoja
niin sinä voitit jotain

Siitä innostuit 
kuin pikkulapsi

Et välittänyt vaikka estelin
ja yritin rauhoittaa

Mehän menimme taksilla
noutamaan sitä voittoa

Taksilla tulimme myös takaisin
ilman sitä voittoa

Huijausta koko homma

Miten rakas

minusta tuntuu
kuin nytkin olisi

tapahtunut samalla tavalla




54

Niin tuli meidänkin
yhdessäololle piste

Jotten sanoisi kaksoispiste

Koruttomasti
ilman korulauseita
lähdit

tulit takaisin

lähdit

tulit takaisin

lähdit

niin monta kertaa
että lopulta
tiuskaisin

Vie vaikka kaikki tavarat
mutta vie ne kerralla

Ei vieläkään piste

vaan kaksoispiste




55

Vieläkin sapettaa
tämä lapsellisuuteni

Aikuinen mies kirjoittaa
runoja

rakkausrunoja

ja toinen kohauttaa olkaa
ja nauraa

Jos jotain elämässäni kadun
niin sitten sitä

Narriksi joutuminen
ei paljon hymyilytä

mutta kai sen näin vain
täytyi mennä

narrin elämässä




56

Minun itsetuntoni on nollassa
mutta ei se mitään

koska mielikuvitukseni ei ole

Eräänkin kerran kuvittelin
sinut
pyytämässä minulta anteeksi

Kerrankin pyytämässä
minulta anteeksi
tosissasi

Se oli niin hupaisa kuva
minkä mielikuvitukseni välitti

koskaan toteutumattomasta
fiktiosta

että loihdin sen yhä uudelleen
silmieni eteen
ja joka kerta räjähdin nauramaan

On se pirun hyvä
omistaa edes hyvä

mielikuvitus




57

Ei sanoja
jälkeenpäin mietittäviksi
Ei viimeistä kosketusta
ei lämmintä katsetta

Vain mielipaha
evääksi
tähän tyhjään
loukkoon

Koko
maailmani
on nyt rikki

Olen ulkona
kaikesta




58

Niin sulavat talven lumet
minä sula en

En kai milloinkaan

Niin katkerat on ajatukset
anteeksi anna en

en kai milloinkaan

Niin sulavatr talven lumet
ja aurinko lämmittää

Ei vain kuivu
mun kyyneleet




59

Totta kai saat omasi kulta
aivan varmasti saat

Olethan antanut minulle 
niin paljon
mitä ei voi rahassa mitata

 niin paljon
epätoivoa
katkeruutta
itseinhoa

että annan ilomielin kaiken
mitä vain keksit vaatia

ja kyllähän sinä keksit




60

Kohta on lumet sulaneet
mutta minun mielessäni
sulamisesta 

sinua kohtaan
ei ole merkkiäkään

Olen leikkinyt ajatuksella
soittavani sinulle joku päivä

Kysellä kuulumisia
ja sen jälkeen toivottaa

mukavaa päivän jatkoa

Kuten sanoin
olen vain
leikkinyt ajatuksella

Tähän maailmaan mahtuu
paljon hulluja ideoita

tämä oli yksi hulluimpia




61

Ensimmäinen kevät
ilman sinua

Tältä se siis tuntuu

Lumet näyttävät sulavan
ihan samalla tavalla
kuin ennenkin

Aurinko paistaa
ja linnut laulavat

ja naapureiden 
ryyppääminen
jatkuu tauotta

joten lähdölläsi
ei tunnu olevan
mitään vaikutusta

Omista tuntemuksistani
en puhu

Nehän ovat sivuseikka




62

Nyt kun tulet noine
vaatimuksinesi

jostain alitajunnasta nousee
minun vastareaktioni

Raivoni

kuin särkisit jotain pyhää

Se on vain 
alkukantainen reaktio

Itsepuolustuksen
epätoivoinen vaihe
jota ei tarvitse pelätä

Se pitää vain siirtää sivuun
olla välittämättä siitä
etkä sinä välitäkään

Otat minkä ottaa voit




63

Kävit eilen pikaisesti

Kysyit miten iltani oli 
mennyt tansseissa

Sinäkin olit ollut toisaalla
menopäällä

ja nyt
jalat ihan kipeinä

koko illan tanssimisesta

Lähdit pois
kipeine jalkoinesi

Minulla ei kipeitä jalkoja ollut
mistäpä ne

kun ei tanssi

Onneksi olit menopäällä
vielä aamullakin

Et ehtinyt kuunnella
miten minun iltani oli mennyt




64

Ihminen on kumma olio
kun vuodesta toiseen
vaan elää
toisen kanssa
ja kaikki sujuu hyvin

Sitten jokin asia
saa kaiken muuttumaan
ja sen jälkeen mikään
ei ole ennallaan

Alkaa oman itsensä
tutkiminen
uusin silmin

Etsimään syytä
miksi tapahtui 
se mitä tapahtui

Itsensä tutkimisen
olisi kai pitänyt 
aloittaa jo aiemmin
ja yrittää korjata
mitä vain voi




65

Sinä

lähdit länteen

etkä perääsi katsonut

Minä

lähdin itään

silmissäni ilme lasittunut

Vitivalkoista lunta sataa
taivaan täydeltä

peittäen jälkemme
hiutale hiutaleelta

Meitä ei enää ole




66

Kai tämäkin osoittaa heikkoutta
tämä menneiden muistelu
mutta jos nyt kuitenkin saisin

Siinä meidän eromme
et sinä menneitä muistele

etkä menneitä murehdi
kun tie on avoinna
tulla ja mennä

eikä kieltotauluja missään

Niin kai minunkin pitäisi
ja varmaan teenkin
mutta tärkeimmät ensin

joten nyt
keskityn näihin muistoihin

Vain näihin




67

Kyllä täytyy jo myöntää

Juuri tämä ratkaisu
oli oikea ratkaisu

Ei se muuten voisi mennäkään

Sinusta oli irtiottoon
minusta ei

En ymmärrä itsekään asennettani

joka oli lapsellisesti
muistoihin ja tunteisiin
epätoivoisesti tarrautuva

Kuitenkin ymmärrän
että näin oli tapahduttava

En vain halunnut
tuntea tuskaa
En jätetyn häpeää

Se oli aika ajoin
melko sietämätöntä




68

Olit sanonut jollekin

että tulevaisuutesi
on nyt synkkä ja mustaa täynnä

Noinkohan on

kun itse ehdoin tahdoin
halusit kaiken menevän juuri näin

Vaikka kuinka yritin
niin et halunnut jäädä

Sen takia en oikein ymmärrä
noita sinun sanojasi kulta

Sinähän sait mitä halusit
korkojen kanssa

Sait myös minut
lannistettua

joten olisiko parempi kulta

pysyä totuudessa




69

Mitäpä siitä

vaikka pohja on pudonnut
ja musta on tulevaisuus

Anteeksi rakas
että lainasin lausettasi
Se vain tuntui
niin koomiselta sinun suustasi

Muistatko
miten kiivaasti yritit
pitää avioliittoamme kasassa

Muistatko 

et muista

en minäkään




70

Silloin kun vielä
pystyimme puhumaan
tulevasta erosta

niin sinä
onnen odotusta tulvillaan
lohdutit minua

'Kyllä sinä vielä jonkun löydät'

Se oli kivaa kuultavaa

Varsinkin kun jokin aika sitten
vielä epäilit
minulla olevan naisia
aivan pilvin pimein

ettei tarvitse kuin valita

Näinkö äkkiä osakkeeni
ovat laskeneet
että sinun täytyy jo
minua lohduttaa

Kovasti lohduttavaa




71

Kun kirjoitin sinulle
rakkauskirjeen

missä tunnustin
rakastavani sinua

enemmän kuin ketään
enemmän kuin mitään

koskaan

niin sinä sanoit
sen luettuasi

'Et sinä minua rakasta'

Mitäpä minulla
siihen sanomista

Tyhjän kirjoittajalla




72

Nyt kun tarvitsisin
ystävää

sellaista ei ole

Hän, jota aikaisemmin
luulin ystäväkseni

lyö olalle

tarjoaa kaljan

ja alkaa kertomaan
omia murheitaan

Sainhan kuitenkin kaljan




73

En ennen uskonut
nyt uskon

Rinnan tuskaan voi kuolla
hyvin helposti

Kun rakkauden lonkerot
ovat tunkeutuneet
jokaiseen sopukkaan

kehossasi

Vuosikymmenien ajan
juurtuneet joka soluun

ja sitten pääsuoni katkaistaan
kerrasta poikki

niin on se kumma
jos ei siihen
kuolla voi




74

Minä runoilin

minä yritin


mutta kaikki kaatui

ylimielisyyteesi


Vaikka itkin niin
ja rukoilin


en saanut päälleni kuin


ylenkatseesi




75

Olit aivan oikeassa
pesukoneemme suhteen
Se todella syö sukkia

Muistan kun aina valitit
ettei kaikille sukille ole paria
ja toden totta

Minulla on jo iso kokoelma
eripari sukkia
ja joka kerta ne lisääntyvät

eli on meillä jotain yhteistä
mitä muistella

tai tuskin
sinä nyt sitäkään

muistelemalla
muistelet




76

Minua pelottaa hieman tuleva
mitä se tuo tullessaan

Eilenkin
hieman huvittuneena
huomasin ajattelevani

puhua sinulle illalla
ja purkaa huoliani

Sitten vasta muistin

ja miten kertoisinkaan
sellaiselle
joka huoleni aiheuttaa

Eihän siinä mitään järkeä
eivät huoleni siihen loppuisi

Eivät ne lopu siihen
mistä ne alkoivat




77

Nainen on ihmeellinen olento
on totta tosiaan

Minäkin luulin tuntevani sinut
läpikotaisin
kuin omat taskuni

Tiesin sinun olevan
herkän
lämpöisen
rakastavan

ja nyt huomaankin
kovuutesi
kylmyytesi
tunteettomuutesi
minua kohtaan

Aika on tehnyt tehtävänsä

Aikaa ei enää ole




78

Sinä sanoit

En vihaa sinua
enkä halveksi

ja vielä

Varmaan tulee vielä aika
että kaipaankin


Niin tavattoman hyvin
tunnen sinut

että tiedän sinun
kerrankin tarkoittavan
mitä sanoit

loppusanojen

epäröiintiä myöten




79

En tiedä miksi
olen niin pohjattoman
surullinen

enkä tämän yli tahdo päästä

Olenko ylitunteellinen

ja nyt se kaiken loputtua
purkautuu
epätoivoisen raivokkaana

suruna

josta yli en oikein pääse

Ei siihen auta
viina, ei naiset

Kaikkea on nyt
kokeiltu




80

Olit eilen samoissa tansseissa
naisten haulla hait
minua   
     minuakin

Tanssi sujui hyvin, puhe ei

Niin paljon on nyt
välillämme
loukattua tunnetta
ja katkeruutta

puhumattomia asioita

ettei niiden setvimiseen
yhden illan tangot

riitä

Kiitos kuitenkin kun hait

Ehkä minun pitäisi
valssiakin

opetella




81

Tämä on kuin huume
tämä on kuin 
tanssia lumoavaa

josta ei irti pääse
vaikka
repii ja riuhtoo

ja huutaa suoraa huutoa

Ehkä unohdan sinut
mutta kipu tämä
liikaa satuttaa

jonka sinä tuotit
ivaten
halveksien

yrittäessäni luoksesi
kurottaa




82

Tiedätkö muuten
minulla on muistikatkoksia

Ei mitään vakavaa
hyvin harvoin
noita katkoksia sattuu

Viimeisin taisi olla silloin
kun sanoit pyytäneesi
minulta anteeksi
vaikka miten monta kertaa

Tiedätkö
en muistanut sellaista koskaan
tapahtuneen
En sitten millään

Onkohan tämä sittenkin vakavaa

Pitäisihän minun
noin harvinainen tapaus muistaa




83

Miten monta kertaa
olenkaan aprikoinut
mitä sinä ajattelet

Oletko tosiaan niin pinnallinen
miltä juuri nyt tuntuu

että ilman säälin häivää
annat kaiken tuhoutua
vain sen takia

että sinulla itselläsi
menisi kaikki hyvin

Vai ylittääkö kostonhimosi
minun käsityskykyni

Onko vihasi minuun niin suuri
ettet itsekään tajua
kuinka pitkälle voit mennä

Minä taidan olla
vielä suurempi konna
mitä ajattelin




84

En enää muista 
mistä kerran suutuit minulle
ja aloitit mykkäkoulun

Silloin oli hiljaista 
meidän talossa
tai no, koneet kävi kyllä
alakerrassa
puusepän verstaassa

Päivät kuluivat
ja kun en muuta keksinyt
niin veistin veistoksen
jossa oli viisi kukkaa
ja ojensin sen sinulle

Sillä sain sinut leppymään
ja taas puhumaan
Kukat tarkoittivat päiviä

Se oli viiden päivän sota




85

Joku sanoi sinun olevan kova

Kerrankin aivan tosissani
sanoin ettet ole vaan jos 
joku niin minä se olen

Tuli mieleen se tuskaisa aika
kun rahatta oltiin

Vuosi vuoden perään
söimme pelkillä vekseleillä
joka kerta suuremmilla

Etkä sinä minua silloin jättänyt
Jätit vasta nyt kun paremmin meni

Se aika, se oli
molempien painajainen
mutta niin siitäkin selvittiin

ja jos joku sanoo
sinun kova olevan
sanon ettet

Me olemme vain
kokeneet kovia yhdessä




86

On se kumma juttu
kun sitä kiintyy toiseen niin
ettei millään irrottaisi otettaan

Ei haluaisi tunnustaa
ettei toinen enää välitä

ja kuitenkin itsekin
sisimmässään tietää

että näin on paras
molemmille

Ehkä tämä kirjoittaminen
ehkä tämä
on minun surutyötäni

Että tämän jälkeen
voin avata käteni

ja kuiskata sinulle

mene ja siunausta elämääsi

Ehkä tämä




87

Sinä sanoit
olen kiviriippa sinulle

On parempi kun lähden

Miten en voinut
olla ajattelematta

että minä se kiviriippa
olin sinulle

Niin kuitenkin lähdit

Ei minun askeleeni
keventyneet

toisin kuin sinun

Minun kiviriippani
on ja pysyy




88

Jossain vaiheessa kaikki
alkoi mennä huonommin
mutta 
mikä oli käännekohta

Oliko se silloin
kun tulin liian aikaisin
hakemaan sinua kotiin
tansseista

ja näin
toisen miehen
suutelevan sinua

Minulle se oli järkytys

ensimmäinen

Sinulle, niin sanoit
se merkitsi hyvin paljon

Niin se todella merkitsi




89

Silloin aluksi me tanssimme
kuin yhtä olisimme

Hidasta ja tangoa
siinä minun osaamiseni
kuitenkin
me nautimme siitä


Kun viimeksi tanssimme
mikään ei mennyt
kohdalleen

Tunsin olevani vanha
puujalkainen hölmö
ja sehän ei kaukana
oikeasta ollutkaan

Sinä olit jo oppinut
uudet askeleet




90

Osasithan sinä
innostaakin minua

omalla herkällä
tavallasi tietenkin

Kerroit ettet tykännyt
viimeisestä
etkä edellisestäkään
kirjoitusluomuksestani

Se hyväntahtoinen
kritiikki

innosti
minua tavattomasti
lopettamaan

ja minähän lopetin




91

Muistat aina kysyä
miten minulla menee

ja minä aina vastaan

siinähän se

Minä en koskaan kysy sinulta
miten sinulla menee

En kysy koska en uskalla
koska en halua
kuulla

miten hyvin sinulla menee

Niin
ehkäpä sinäkin kysyt
sitä minulta siksi

että kuulisit

miten huonosti minulla menee

Ehkäpä niin




92

Me teimme virheitä
minä ehkä enemmän

tai minähän 
niitä virheitä teinkin

ajattelemattomuuttani

typeryyttäni

Jälkeenpäin
pyysin kyllä anteeksi

Sinä et anteeksi pyydellyt
et tietenkään

koska et virheitä tehnyt

kai koskaan




93

Et sinäkään ihan syytön ollut
tulehtuneisiin väleihimme

Suurin syyllinen
olin kuitenkin minä

joka annoin kaiken ajautua
tähän pisteeseen

end-nimiseen pisteeseen

Haaveiden ja todellisuuden
välillä on raja

ja liian usein
minä vietin aikaani

rajan toisella puolella

Liian usein haaveilin




94

Juuri näin tämän kaiken
piti mennäkin

Pois turha kursailu

Anna tulla vaan

heti sitten
raskaimman jälkeen

Ei meillä napeilla pelata

Ehei

Meillä pelataan

miljoonilla




95

Sinä valitit joskus
etten runoile sinusta

ja kas, toden totta

ei ollut montaa runoa
sinusta luettavaksesi

Nyt rakas
nyt kirjoitan pelkästään
sinusta
       sinulle

Saat kokonaisen kirjan
jossa on
lukematon määrä
lukemattomia runoja

sinulle

ennen ja jälkeen




96

Sinä kesänä
me puhuimme paljon
meistä

Minä halusin tietää
haluatko olla kanssani
haluatko jatkaa

Sinä sanoit aina
että kaikki on niin sekavaa
että haluat aikaa miettiä

Annoin sinulle aikaa
enhän muuta voinut

ja kaikki meni aina vain 
sekaisemmaksi

kunnes huomasin ettei
eromme ollut ajasta kiinni
vaan ajoituksesta

Ehkä se osui aivan nappiin
sinähän sen ajoitit
minuutilleen




97

Kyllä kaikkeen sopeutuu
silloin kun on pakko

Me molemmat poltimme
tupakkaa silloin alkuvuosina
ja välillä olimme lakossa

Tupakka-lakot ei pitäneet
kunnes sinä onnistuit
ja minäkin lähes vuoden perässä
Sinä vuonna tein monia lakkoja
ja lyhin kesti viisi minuuttia

Sitten kerran lakko onnistui

Nyt on niin hyvä olo
kun lakko on pitänyt monta vuotta
eikä enää ole sitä mielitekoa

Ehkä tämä erokin osoittautuu
hyväksi ratkaisuksi
kunhan mieli siihen sopeutuu

ja sitten on niin hyvä olla




98

Voin kuvitella
kuinka nyt hyriset
tyytyväisenä

Että nyt on kaikki
niin hyvin ettei
paremmin voisi olla

Ei ainaista jännitystä
ei salailua
eikä minua nuuskimassa

Voin kuvitella

Ei tarvitse
huolehtia kenestäkään

Saa olla omassa 
rauhassa
ja tehdä mitä haluaa




99

En tiedä kaipaatko mitään
minkä taaksesi jätit

Minua et kaipaa
se on sanomattakin selvää
mutta kaipaatko muuta

poikaa
kodin väljyyttä
saunailtoja

Ehkä et kaipaa mitään

Olethan omaksunut
nykyisen roolisi
omasta vapaasta tahdostasi
täysin tietoisena
mistä jouduit luopumaan
eli nykyisyys
on parempi eilistä

Toivon että näin on




100

Missä tein virheitä
siinä miettimistä loppuelämäksi

En koko avioliittomme aikana
oikein osannut näyttää
rakkauttani

Mielestäni se vaan oli
niin itsestään selvää
ja sitten kun se ei ollutkaan
niin itsestään selvää
aloin näyttämään rakkauttani

kosketuksin, sanoin
elein, teoin

ja juuri niin minun
ei olisi pitänytkään tehdä
koska tilanne vain paheni

Tein niin tai näin
niin aina väärin




101

Tapasimme talvella
ja kesällä muutimme yhteen

autiotaloon 
jossa kummitteli
tai sitä ainakin pelkäsit

Minä en niin arka ollut

mutta onneksi meillä oli toisemme
yhdessä emme pelänneet

Nyt asun yksin 
siinä autiotalossa

enkä vielä ole
kummituksia nähnyt
jos itseä ei lasketa mukaan




102

Ei sitä toista ihmistä tunne
vaikka luulee tuntevansa

Nyt vasta huomaan
rakastaneeni aivan vierasta

kerta kaikkiaan vierasta

Niin kai sinäkin ajattelet minusta

Et uskonut mitään mitä sanoin
vaikka vakuutin vakuuttamasta
päästyäni

kun taas sen toisen lauseet
uppoavat sinuun
ilman epäilyn häivää

Siinä se on
vieraan ja rakkaan ero




103

Niin olit nauravainen
kun sinut tässä taannoin näin
jonkun kainalossa

ja sehän on pelkästään hyvä asia
että edes toinen meistä nauraa

eli aivan turhaan pelkäsit
turhaan levitit sanaa
kuinka tulevaisuutesi on musta

Ehdin jo huolestua
minäkö siihen syyllinen

Nykyiseen iloisuuteesi
olen kyllä syyllinen

Sen myönnän

Ei tulevaisuutesi
ainakaan musta ole




104

Olihan se arvattavissa
ettei meidän liitosta
pitkäikäistä tule

Siitä viidentoista
avioliitto vuoden jälkeen
alkoi jo merkkejä näkymään

ettei pitkäikäistä tule

ja niinhän siinä sitten kävi
ettei kolmeakymmentä
täyteen saatu

Vuosi jäi uupumaan

Mikä vahinko




105

Niin hyvin sinut tunsin
enkä tuntenut
kuitenkaan

Joka päivä
sinusta avautui
aina vain uusia sivuja

kunnes lopulta

avautui viimeinen sivu

Oliko se kaunis sivu
sinusta ehkä

Minä vaikenen




106

Kyllä sitä kaikkeen tottuu
niin kuin nyt tähänkin
yksin oloon

Mikäpä minulla tässä

Tietenkin 
rehellisesti sanottuna

Joskus
aika useinkin

on yksinäistä

mutta kuten sanottu

mikäpä minulla tässä




107

Kaipaatko sinä minua
koskaan

Arvaan ettet

Näinhän sen silmistäsi
kuulin huuliltasi
ettet

Sinä löydät aina jostain 
jonkun

jota kaipaat hetken päästä
enemmän kuin minua 
koskaan

koska

sinun kaipauksesi on
niin nykyaikaisen
trendikästä




108

Mitäpä sitä
vanhoja muistelemaan

Ei siitä tule
kuin kaihoisa mieli

Toisaalta

onhan sekin jotain
kun on mitä muistella

Tätä nykyistä olotilaa
en mieluusti muistelisi

jälkeenpäin

Ei tämä mieltäni
ylennä




109

Olenhan minä katkera
niin pirun katkera
myönnetään

Ehkä katkeruuteen
on aiheensa
ja jos minä katkeroidun
niin siihen on
takuulla aihetta
Sen verran hyvin
itseni tunnen

Kai muistat rakas
kun yritin loppuun asti
kaikin keinoin taistella
ettei eroa tulisi

ja muistatko rakas
kuinka sinä yritit
viimeiseen asti
taistella vastaan

ja sinä voitit 10-0

Helposti sitä
tuollaisesta katkeroituu




110

Se vaatii luonteen lujuutta
kun puoli vuotta jaksaa vastustaa

minun ehdotuksiani

Luulin olevani sitkeä
mutta en pärjännyt sinulle
en alkuunkaan

Joka kerta jaksoit sanoa ei
minun yrityksilleni

Joka ainoa kerta

ja nyt olet

onnellisesti

erossa minusta

Nyt olet




111

Jotain hyvääkin lähdöstäsi
en tiedä kertoisinko
ettet vaan nauruun kuolisi

Minun syykseni sekin tulisi

Tuskin kuitenkaan tätä luet
joten kerron

Sinun lähdettyäsi
talosta lähtivät hiiretkin

ja niin kuin niitä loukuilla
turhaan metsästin

Ei ne tappamalla loppuneet

Aivan kuin sinäkin
nekin jättivät minut

Jotain hyvääkin
joten kiitos edes siitä




112

Olen huomannut 
itsessäni jotain outoa

Kun puhun ihmisten kanssa
katson heitä silmiin
niin kuin oikein onkin

Sinulle puhuessani
silmäni pälyilevät sinne tänne
kuin aralla eläimellä

En tiedä syytä
vaikka olen sitä miettinyt
Tiedätkö sinä

Sinun silmäsi taas
katsovat minua rävähtämättä
ainakin siltä tuntuu

Tuntuu kuin olisin saalis
jota on herkeämättä vartioitava
etten luikkisi pakoon




113

Luuletko että olen lientynyt
että aika saa minut unohtamaan
luuletko tosiaan niin

että mieleni tuska loppuisi
häviäisi ajan kanssa olemattomiin

ja kun aika olisi kypsä
voisit anteeksi pyytämättä
mitään katumatta

olla ystäväni edes

Luuletko niin

hyvä on

Anna minulle aikaa
aluksi sata vuotta

totuttautua ajatukseen




114

Meissä on haavoja
jotka eivät näy

Haavoja on meissä
molemmissa

kuolettavan syviä
eikä apua näy

Kärsimme tahoillamme

saamme hetken lääkitystä

mutta niin hitaasti
kuolettavan hitaasti

haavamme umpeutuvat

Aika on paras auttaja




115

Siunaan sinua
nyt kun olet lähtenyt
siunaan
vaikka en ymmärtänyt

miksi
kaikki päättyikin näin

Siunaan jokaista päivää
mikä eteesi annetaan

Minä olen varjossa 
pylvään
ja sieltä seuraan

että rakkautta

rakkautta saat






116

Me kuljimme pitkän matkan
ja koimme yhdessä
tyynet ja myrskysäät

Nyt seilaamme erillään
on kaikki päivät
jo monet vuodetkin
hitaasti pois pyyhkineet
kaikki eletyt hetket

Vain joskus
salamannopea välähdys
pieni eletty hetki
vilahtaa ja sitten 
haihtuu pois





117

Ehkä itket kun luet
ehkä naurat

Ehkä et pidä
tuosta ja tästä

mutta muista

kaiken kirjoitin
minkä kirjoitin

omasta
pettymyksestä




118

Menisimmekö 
tanssimaan

illalla


Menisimmekö


Sinä sinne

minä tuonne


Otetaan ilo irti elämästä


kumpikin


tahoillamme




119

Kun näin sinut
toisen seurassa

olit kuin keijukainen

ja kun tanssit
silmät ummessa

myös minä olin
onnellinen

Olit kulkenut
pitkän matkan

kanssani

tullaksesi
onnelliseksi




120

Niin olimme 
erottamattomat

Vuosi vuoden jälkeen
yhdessä aina

yöllä ja päivällä

ja varsinkin yöllä

Niin olimme 
erottamattomat

ettei lopulta auttanut
kuin pyytää

käräjäoikeutta

erottamaan meidät
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
Aavistus Kevyt olo 1.5.2024 0 Runo
Aavistus Lintuni (kuva) 1.5.2024 1 Runo
Aavistus Katse yksi ainoa 30.4.2024 0 Runo
Aavistus Yksi hujaus 26.4.2024 0 Runo
Aavistus Iloinen punajuuri 25.4.2024 0 Runo
Aavistus Koltiaiset 25.4.2024 0 Runo
Aavistus Niin helposti 25.4.2024 0 Runo
Aavistus Myrsky ja meri 21.4.2024 0 Runo
Aavistus En anna periksi 20.4.2024 0 Runo
Aavistus Tahtoisin uneen 20.4.2024 0 Runo
Aavistus Sytyn ja sammun 20.4.2024 0 Runo
Aavistus Kaikki tähdet 20.4.2024 0 Runo
Aavistus Kevään hetki 20.4.2024 2 Runo
Aavistus Pieni enkelini 17.4.2024 0 Runo
Aavistus Sade tauonnut 16.4.2024 0 Runo
Aavistus Aavistus onnesta 16.4.2024 0 Runo
Aavistus Nöyrästi 15.4.2024 2 Runo
Aavistus Aika on kortilla 14.4.2024 2 Runo
Aavistus Se on menoa 13.4.2024 0 Runo
Aavistus Kotiinpaluu 13.4.2024 2 Runo
Aavistus Tulen sisään 11.4.2024 0 Runo
Aavistus Leivoksia 11.4.2024 2 Runo
Aavistus Ihana satama 9.4.2024 2 Runo
Aavistus Enkeli 8.4.2024 0 Runo
Aavistus Komiasti 5.4.2024 1 Runo
Aavistus Jästipäät 5.4.2024 0 Runo
Aavistus Eletään 4.4.2024 0 Runo
Aavistus Kaikki tuhoutuu 3.4.2024 2 Runo
Aavistus Aprillipila 1.4.2024 3 Runo
Aavistus Hyvyys/pahuus 31.3.2024 4 Runo
Aavistus Sinä vain 29.3.2024 2 Runo
Aavistus Uuteen eloon 28.3.2024 0 Runo
Aavistus Ilo ihana 25.3.2024 0 Runo
Aavistus Tomua vain 24.3.2024 2 Runo
Aavistus Sairas autoni 22.3.2024 0 Runo
Aavistus Tuokiot 21.3.2024 0 Runo
Aavistus Ressukka 21.3.2024 2 Runo
Aavistus Mene pois 21.3.2024 0 Runo
Aavistus Komia miäs 19.3.2024 2 Runo
Aavistus Tuuli vain jaksaa 17.3.2024 2 Runo
Aavistus Nuori nainen 17.3.2024 0 Runo
Aavistus Olen kuollut 17.3.2024 2 Runo
Aavistus On kaiken yllä 16.3.2024 0 Runo
Aavistus Utuun 1.3.2024 2 Runo
Aavistus Uusi aika 28.2.2024 1 Runo
Aavistus Minä itte 28.2.2024 2 Runo
Aavistus Sydämelleni kiitos 28.2.2024 0 Runo
Aavistus Hajalle meni 28.2.2024 0 Runo
Aavistus Ero 27.2.2024 0 Runo
Aavistus Mietin yhä 27.2.2024 1 Runo

Sivut